Olet täällä

Projektit ja hankkeet

Projektin tiedot
Nimi#Kiertotalous - uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi
Aloituspäivä1.11.2017
Lopetuspäivä31.12.2018
www-sivut
TilaPäättynyt
YhteyshenkilöTanja Pentinsaari
KuvausHankkeen konkreettisena tavoitteena on luoda menetelmäpaketit kaikkien halukkaiden suomalaisten oppilaitosten sekä kv. oppilaitosten käyttöön. Menetelmäpaketit sisältävät kirjallisena ja videoina toteutetut, innostavat oppaat kustakin kiertotalouden innovatiivisesta opetusmenetelmästä. Menetelmiä dokumentoidaan hankkeen aikana yhteensä neljä. Kaikki tehdään suomeksi ja englanniksi. Menetelmäpaketit mahdollistavat sen, että erilaiset toimijat pääsevät näppärästi ja nopeasti kiertotaloustyössä eteenpäin. Samalla hanke mahdollistaa tiedon jakamisen ja hyödyntämisen palvelemaan erilaisia oppilaitoksia kansallisesti ja kansainvälisesti.
Hankkeen tavoitteena on siis kehittää ja systematisoida olemassa olevaa kiertotalousosaamista ja pedagogisia menetelmiä monialaisissa ryhmissä yhteistyössä sidosryhmien ja mukana olevien AMKien kanssa. Hankkeen tarkoituksena on tarjota kiertotalouden vaatimia työelämäkompetensseja sekä monialaisen yhteistyön vaatimia kompetensseja menetelmäpakettien muodossa. Tavoitteena on integroida kiertotalousosaaminen sekä kiertotalousajattelu osaksi kaikkia aloja ja toimintoja, sekä mahdollistaa ja edistää yhteistyötä ja oppimista eri alojen ja toimijoiden välillä.
Ensivaiheen pääkohderyhmänä on mukana olevien ammattikorkeakoulujen eri alojen opiskelijat ja opiskelijoiden ohjaajat. Jatkossa hyviä käytänteitä, menetelmiä ja materiaaleja hyödynnetään myös muilla koulutusasteilla ja toimialoilla sekä Suomessa että muissa maissa.
KehittämistarveHankkeessa mukana olevissa ammattikorkeakouluissa on tehty runsaasti työtä, jotta on saatu integroitua tutkimus- ja kehittämistoiminta opintoihin kiertotalouden yrityslähtöisten ratkaisujen kehittämiseksi. Erityisen hyviä malleja kiertotalouden saralla tehtävään yritysyhteistyöhön on olemassa innovaatioleirien, monialaisten pajojen sekä muiden innovaatiomenetelmien suhteen. Haettavalla Sitran rahoituksella mahdollistetaan olemassa olevien hyvien konseptien selkeiden kuvausten tekeminen. Kuvaukset mahdollistavat tiedon jakamisen palvelemaan erilaisia oppilaitoksia kansallisesti ja kansainvälisesti.
Kiertotalous vaatii kokonaan uudenlaista ajattelumallia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä kohti kiertotalousyhteiskuntaa siirryttäessä. Tämän vuoksi eri alojen, toimijoiden (yritykset, julkinen sektori, koulutus, järjestöt) ja toimintatasojen välinen poikkitieteellinen yhteistyö, uudenlainen osaaminen sekä toimintaympäristön ja -mallien kehittäminen on tärkeää. Koulutussektori toimii avainasemassa siiloista pois pääsemisessä ja yhteistyön fasilitoinnissa.
Kiertotalouden opettamisesta puhuttaessa nousee kysymys opetuksen sisällöistä, kuten: millaisia ajattelun malleja kiertotalouden ammattilaiseksi kehittyvä korkeakouluopiskelija tarvitsee? Kiertotalouteen siirtyminen vaatii koulutusalojen välisten raja-aitojen mataloittamista ja tieteiden välistä systeemiajattelua. Toinen avoin kysymys on kiertotalouden opettamisen konteksti (Heinrich 2016, De Wold 2016). Osa kasvatusalan ammattilaisista on sitä mieltä, että oppimisen tavat ovat yhtä tärkeitä kuin opitut faktat (Vare & Scott 2007). Tarvitaan uudenlaista, kriittiseen systeemiajatteluun rohkaisevaa oppimista, joka tukee tulevaisuuden kiertotalousasiantuntijaksi kasvamisessa.
Useiden tutkimusten mukaan oppiminen ja erityisesti ymmärtävä oppiminen on tehokkainta silloin, kun oppija pääsee itse tekemään ja etsimään perustellusti tietoa asetettuihin haasteisiin (Oivallus 2011, Malve-Ahlroth & al. 2016). Tähän osaltaan liittyy myös learning by doing -konsepti. Koska kiertotalous käsittää aihealueita hyvin monelta osa-alueelta, on tiukkaan rajattujen materiaalipakettien valmistaminen haasteellista. Oppimisen tulisikin keskittyä ennen kaikkea tekemiseen. Edellä mainitut asiat tarkoittavat sitä, että erityisesti opiskelijoiden ryhmätyötaitoja sekä oppimisen ja tiedonhaun valmiuksia tulee edistää. Monialaisuutta edistää myös eri koulutusalojen osaamisen yhdistäminen. Nämä toteutuvat jo nyt mm. LAMKin, TAMKin ja Turku AMKn kiertotalousmoduuleissa ja hankkeen kautta kertynyttä osaamista saadaan muidenkin hyödyksi.
Mukana olevissa korkeakoulussa on tehty, pohdittu ja kehitetty käytännön kokemuksen kautta erilaisia tapoja oppia ja ohjata eritaustaisia ja erilaisen osaamistason omaavia opiskelijaryhmiä. Seuraava askel onkin verrata olemassa olevia hyviä käytänteitä, kehittää niitä ja löytää uusia, entistä parempia menetelmiä.
ToimenpiteetHanke jakautuu neljään toisiaan tukevaan työpakettiin (kuva 2). Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa benchmarkataan olemassa olevia kiertotalousmoduuleja, niissä käytettyjä hyviä käytänteitä sekä järjestetään työpaja, joissa hyviä käytänteitä voidaan edelleen jalostaa sekä kehittää uusia. Nyt olemassa olevia sisältöjä yhtenäistetään ja pyritään luomaan sisällöistä ja toimintatavoista sellaisia, jotka hyödyntävät kokonaiskuvaa.

TP 1. Olemassa olevien aineistojen, toimintatapojen ja hyvien käytänteiden evaluointi (marras 2017-tammikuu 2018 )
-Nykyisten kiertotalousmoduulien ristiintarkastelu
- Hyvien käytänteiden benchmarkkaus
- Workshopit alan toimijoiden kanssa
- Yhteenveto ja päätös valituista yhteisistä hyvistä käytänteistä

TP 2. Käytännön toimenpiteiden suunnittelu (tammi-toukokuu 2017)
Valittujen toimenpiteiden implementointi ja käytännön toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus. Työpakettiin 2 kuuluu työpaketissa 1 selvitettyjen lähtötietojen perusteella valittujen toimintojen, tietojen ja menetelmien implementointi kokonaisuutta parhaiten palveleviksi sekä näiden keväällä ja kesällä 2018 tehtävien pilotointien käytännöntoimien suunnittelu.

TP 3. Pilotoinnit (tammi- kesäkuu 2018)
Pilotoidaan suunniteltuja oppimismenetelmiä (Sateliittitapahtuma BootCamp, tutkimuspajat )valituille LAMKin, TAMKin, Turku AMKn sekä kumppanikorkeakoulujen opiskelijoille. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti toimintatapojen suunnitteluun, toteutukseen ja evaluointiin.

TP 4. Arviointi ja implementointi sekä menetelmäkuvaukset (touko-joulukuu 2018)
Laajemmin implementoitavan materiaalin tuottaminen (suomeksi ja englanniksi, innostavilla ja moderneilla menetelmillä) ja menetelmien lanseeraus kaikille koulutusasteille. Opiskelijat vahvasti mukana. Hankkeen vaikuttavuutta lisätään viestimällä toimenpiteistä ja tuloksista eri kanavien kautta (esim. Twitter, blogitekstit, Instagram, lehdistötiedotteet, facebook, nettisivut, julkaisut, videot).
Tulokset
KumppanitTurun ammattikorkeakoulu
Lahden ammattikorkeakoulu LAMK
Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK
Savonia-ammattikorkeakoulu
Vaasan ammattikorkeakoulu
Oulun ammattikorkeakoulu
RahoittajaSäätiöt

Savonia-ammattikorkeakoulu

Savonia on yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista ammattikorkeakouluista, jolla on kampuksia kolmella paikkakunnalla: Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Savonia palvelee lähes 6000 opiskelijan lisäksi aktiivisesti ympäröivää elinkeinoelämää, joka mahdollistaa sekä opetuksen että oppimisen työelämäläheisyyden.

Youtube