Olet täällä

Projektit ja hankkeet

Projektin tiedot
NimiRavinne- ja energiatehokas maatila
Aloituspäivä15.02.2016
Lopetuspäivä30.06.2017
www-sivut
TilaPäättynyt
YhteyshenkilöHeli Wahlroos
KuvausHankkeen tavoitteena on luoda ravinne ja energiatehokasta maataloutta edistävä oppilaitosten verkosto. Opetusmaatilat muodostavat eri puolilla maata toimivan mallitilojen verkoston. Tässä hankkeessa on mukana kahdeksan tilaa (Liite Kuva tilat kartalla). Verkostossa rakennetaan yhteinen toimintamalli, tuotetaan virtuaalinen oppimisympäristö, jaetaan osaamista ja toteutetaan opiskelija- ja opettajavaihtoa. Hankkeessa hyödynnetään ja levitetään käynnissä olevien ja päättyneiden hankkeiden tuottamaa materiaalia sekä tuotetaan uutta oppimateriaalia. Opiskelijat ovat oleellisessa roolissa tätä materiaalia kerättäessä ja myös hyödynnettäessä sitä käytännön työssä.

Hankkeeseen on valittu kahdeksan teemaa:
1. Biokaasu
2. Energiatehokkuuden mittaaminen
3. Kiinteät biopolttoaineet
4. Kompostointi
5. Lantalogistiikka
6. Omalannoitteet
7. Valkuaisomavaraisuus
8. Vesiensuojelu ja ravinnepäästöt

Hankkeen kautta jalkautetaan ravinne- ja energiapuolen asioita ja uutta tutkimustietoa alan amk-opetukseen ja toisen asteen opetukseen osana kansallista hankeverkostoa sekä kansallista Biotalousstrategiaa.
KehittämistarveMaatiloilla energiaa käytetään peltoviljelyssä, kotieläintuotannossa, metsätaloudessa ja yksityistaloudessa. Energian käyttö voi olla joko suoraa (esim. polttoaineet ja sähkö) tai epäsuoraa (lannoitteet ja rehut). Ilmastovaikutusten hillitsemiseksi tavoitteena on vähentää fossiilisen energian käyttöä korvaamalla sitä bioenergialla ja toisaalta parantaa energiatehokkuutta. Energiatehokkuuden parantaminen ja erilaisten sivuvirtojen parempi hyödyntäminen parantaa myös maatilan taloudellista tulosta.
Ravinteiden kierrätyksellä suojellaan vesistöjä ja maaperää sekä luodaan uutta liiketoimintaa. Ravinteiden kierrätykseen liittyvälle teknologialle ja osaamiselle on kysyntää kotimaassa ja kansainvälisesti. Tällä hetkellä kotieläinten lannan sisältämä fosfori riittäisi kattamaan koko Suomen peltoviljelyn fosforin tarpeen. Ongelmana on lannan epätasainen jakautuminen maan eri osien välillä ja kotieläin- ja kasvinviljelytilojen vähäinen yhteistyö. Erityiskysymyksenä lannan osalta on hevosenlanta ja sen hyödyntäminen. Lannan ravinteiden huolellinen hyödyntäminen ja biologinen typensidonta alentavat tilan lannoitekustannusta. Samoin siirtyminen kotoisiin valkuaisrehuihin vähentää ostorehujen tarvetta.
Perusmaataloustuotanto rakentuu tänä päivä runsaan energian käytön varaan. Maatilojen koon kasvaessa energiapanosten merkitys tilojen kustannusrakenteessa kasvaa. Maataloustuotannon käyttämästä energiasta keskimäärin 70 % kuluu polttoaineisiin ja lannoitteisiin. Maatilan näkökulmasta maataloustuotannon energiatehokkuutta voidaan arvioida energiasuhteen sekä ominaiskulutuksen avulla. Energiasuhde lasketaan tuotteen tuottamiseen käytetyn energiamäärän ja tuotteesta saadun lämpömäärän avulla.
Ruokaturvan näkökulmasta tarkasteltuna maatalouden riippuvuutta lannoitteiden, polttoaineen, sähkön ja rehuraaka-aineiden tuonnista pitäisi vähentää. Häiriöt näiden tuonnissa tai merkittävät muutokset panosten hinnoissa aiheuttaisivat nykytilanteessa huomattavia vaikeuksia kotimaiselle elintarviketuotannolle. Uusiutuvien energialähteiden käyttö (bioenergia, aurinkoenergia, erilaiset lämpöpumppuihin perustuvat ratkaisut ja tuulivoima) sekä valkuaiskasvien viljely ja kotimaisten valkuaisrehujen käyttö eläinten ruokinnassa vähentävät riippuvuutta tuontipanoksista.
Ravinteet, hiili ja energia ovat linkittyneet toisiinsa sekä prosessien että ratkaisujen osalta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ruokaturva ovat sidoksissa toisiinsa ja samat toimenpiteet, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta parantavat myös ruokaturvaa. Peltomaan rakenteesta huolehtiminen ja hiilen lisääminen maaperään parantaa peltojen tuottavuutta ja hillitsee ilmastonmuutosta. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastokokouksen tavoitteisiin eli maaperän hiilen määrän lisääminen vuosittain 4 promillen verran.
Mahdollisimman suljetusta ravinnekierrosta niin peltoviljelyssä kuin kotieläinten ruokinnassa ja bioenergian käytön lisäämisestä ja energiatehokkuuden parantamisesta tarvitaan osaamisen lisäämistä, erilaisia kokeiluja, hyviä esimerkkejä ja ennen kaikkea näiden kokeilujen ja hyvien esimerkkien tulosten levittämistä. Luonnonvara-alan oppilaitokset voivat toimia näissä asioissa tiedon levittäjinä sekä omalla alueellaan että valtakunnallisesti.
ToimenpiteetHankkeen teemat ovat: biokaasu, energiatehokkuuden mittaaminen, kiinteät biopolttoaineet, kompostointi, lantalogistiikka, omalannoitteet, valkuaisomavaraisuus, vesiensuojelu ja ravinnepäästöt.

1. Opetusmaatilat kehittävät toimintaansa ravinne- ja energiatehokkaammaksi
- nykytilan selvittäminen ravinnetaselaskennan ja energiasuunnitelman avulla
- kehittämissuunnitelman tekeminen
- vahvuuksien ja erityisosaamisen esille tuominen (oppilaitosten vastuuteemat ja eri teemoihin osallistuminen), toimiminen alueellisena ja valtakunnallisena kehittäjänä
- kokeilu- ja havaintoympäristönä toimiminen, selvitetään toimenpiteiden talousvaikutukset
- mittaaminen, tiedon tuottaminen ja levittäminen
- opasteet omatoimiseen tutustumiseen
- opastetut kierrokset eri tilaisuuksissa
- pellonpiennar, bioenergia ym. havaintopäivät, voidaan jakaa myös verkossa
- selvitetään mahdollisuuksia laskea kasvihuonekaasupäästöjä ja ammoniakkipäästöjä

2. Verkostoituminen ja yhteistyöverkoston rakentaminen, toimintamalli
- yhteistyö ja yhteiset projektit liittyen valittuihin teemoihin
- kokemusten ja tiedon jakaminen
- teemapäivien/ tapahtumien jakaminen verkossa
- tarjotaan opiskelijoille opinnäytetöiden aiheita ja yhteisiä projekteja
- järjestetään koulutusta opettajille ja opetusmaatilojen henkilökunnalle, koulutuksissa huomioidaan valittujen teemojen lisäksi muitakin aiheita esim. aurinkoenergia, tuulivoima, hiilen sitominen maaperään.

3. Ravinne- ja energiatehokas maatila nettisivuston rakentaminen
- käytännönläheiset ja monimediaiset tietopaketit kaikista kahdeksasta teemasta
- tietopaketit laaditaan niin, että niitä voidaan käyttää opetuksessa ja että niitä voivat myös maaseutuyrittäjät käyttää itsenäisesti oman tilansa kehittämiseen
- erilaisiin laskureihin tuotetaan tapausesimerkkejä
- infotaulu opiskelijoille ja henkilökunnalle
- tietovisat toteutettuna esim. Kahoot-työkalun avulla
- otetaan käyttöön yleisimmät yhteisöpalvelut facebook, twitter, instagram ja youtube tukemaan sivustoa


Tulokset
KumppanitAmmattikorkeakoulut: HAMK (koordinaattori), JAMK, Novia, OAMK, Savonia, SeAMK
Ammattiopistot: HAI, HAMI, Livia, Osao, Pemo, POKE, Sedu
Opetus- ja tutkimusmaatilat, 8 kpl.-

RahoittajaMuu kansallinen rahoitus

Savonia-ammattikorkeakoulu

Savonia on yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista ammattikorkeakouluista, jolla on kampuksia kolmella paikkakunnalla: Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Savonia palvelee lähes 6000 opiskelijan lisäksi aktiivisesti ympäröivää elinkeinoelämää, joka mahdollistaa sekä opetuksen että oppimisen työelämäläheisyyden.

Youtube

Flickr