Olet täällä

Kestävästä kehityksestä kilpailuetua

20.04.2016

Elämämme kehitystä viitoittavat ilmastonmuutos, globalisaatio ja kaupungistuminen, jotka luovat uusia markkinoita myös sinne minne emme ole osanneet tai uskaltaneet mennä kauppaa tekemään. Samaan aikaan olemme siirtymässä kansainvälisessä kaupassa tavarain viennistä osaamiseen vientiin, jossa yhdistyvät fiksulla tavalla tieto teknologioista ja taidot, joilla ratkaistaan ongelmia teknologioita hyödyntäen. Nyt vaan pitäisi tietää millaisia ongelmia on, jotta voimme viedä ratkaisuja maailmalle. Onneksi ilmastonmuutos, globalisaatio ja kaupungistuminen tarjoavat ehtymättömästi mahdollisuuksia hyville ratkaisuille, pienille ja isoille.

Osaamisen vienti perustuu siis kykyyn ratkaista ongelmia. Ennen keräsimme teknologioita Suomesta ja lähdimme etsimään ostajia maailmalta, nyt pitää etsiä maailmalta ongelmia ja löytää sitten niihin ratkaisuja Suomesta. Ratkaisuja varten tarvitaan yritysten keskinäistä yhteistyötä kokonaisratkaisujen luomiseksi, eikä se riitä, pitää vielä luoda siitä palveluliiketoimintaa, sillä kuka nyt ostaisi ratkaisun, jonka toteuttaja häipyy perävalot vilkkuen, kun rahat ovat tilillä. Aikamoinen muutos tavasta tehdä kauppaa maailmalla. Eipä taida enää perinteisillä messumatkoilla olla kohta tungosta. On mentävä kentälle, ruohonjuuritasolle kuin tutkimusmatkailija etsimään kumppaneita, joilla on jotain ratkaistavaa.

Luoteis-Sambiassa Kalumbilassa on tekeillä maailman suurin avolouhos, jonka ympärille rakentuu uusi kaupunki.

On otettava käyttöön jokin menetelmä, jotta voi oppia, miten ongelmia tunnistetaan ja ratkaistaan. Menetelmän lisäksi tarvitaan sisältöä, joten otetaan vaikkapa kaivostoiminta kohteeksi. Kestävän kehityksen nelikenttä on oiva menetelmä ratkaisujen luontiin, se auttaa ymmärtämään esimerkiksi miten kaivostoiminta vaikuttaa paikalliseen elämään taloudessa, ympäristössä, sosiaalisissa yhteisöissä ja kulttuurin rakenteissa. Kestävän kehityksen mukainen kaivostoiminta menestyy huomioimalla luontoarvot, kulttuurisen ja sosiaalisen toimintaympäristön sekä muut elinkeinot. Kestävä kaivostoiminta on kokonaisuus, jonka osa-alueita ovat 1) Taloudellinen kestävyys (toiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa ja se noudattaa vastuullisen liiketoiminnan pelisääntöjä), 2) Ympäristöllinen kestävyys (minimoi ympäristölle haitalliset vaikutukset), 3) Yhteiskunnallinen kestävyys (toiminta on hyväksyttyä lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa) ja 4) Kulttuurinen kestävyys (toiminta huomioi kulttuuriset käytännöt, niin henkiset kuin aineelliset). Tämä on viisain tapa rakentaa kilpailuetua kestävästä kehityksestä kaivosalalla.

Kestävää kehitystä tukee mukavasti moni ajankohtainen trendi, kuten digitalisaatio, mutta sekin on vain liuta atk-temppuja, jos sitä ei sido uuden arvon muodostukseen kuten ilmastokamppailuun. Sitten on trendejä, joita kukaan ei toivo, kuten massiiviset kansainvaellukset esim. pakolaisuuden muodossa. 1,5 miljardia ihmistä asuu alueilla, joissa kukaan ei halua asua. Tämä johtaa kokonaan uusien kaupunkien rakentamiseen sinne missä on paremman elämän edellytykset. Kestävän kehityksen kautta pitää löytää ratkaisuja todella viheliäisiin ongelmiin.

Eipä riitä, että vain ymmärrämme kestävän kehityksen arvon, tarvitsemme myös kotimaassa referenssejä eli pitäisi olla mihin viitata ja verrata, kun myymme maailmalla ratkaisuja. Sen vuoksi kestävä kehitys on strateginen elinkeinopoliittinen linjaus, joka pitäisi olla sisällä kaikissa julkisissa hankkeissa ja hankinnoissa, näin luomme parhaiten referenssejä yrityksille. Onko meillä tarpeeksi kestävän kehityksen osaamista, kuten tietoa ja taitoa ilmastoteknologioista, joilla rakennamme luontoarvoille herkistä ympäristöistä kuten Kuopiosta kestävän kehityksen mallikaupungin? Kiertotalous, resurssiviisaus, energiatehokkuus, vähähiilisyys, älykäs kaupunki yms. aikamme hienot tavoitteet jäävät vain piloteiksi ja demoiluksi, jos emme osaa luoda niiden avulla kokonaan uusia tapoja elää ja edistää kansainvälisyyttä.

Kuopio Innovation ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat tarttuneet tähän uuteen mahdollisuuteen kansainvälisessä yhteistyössä ja tarjoavat yrityksille kestävän kehityksen liikekumppanuusverkostoja kehittyvillä markkinoilla, erityisesti Afrikassa. Kestävän kaivostoiminnan arvoverkot -toiminnasta lisää osoitteessa www.kuopioinnovation.fi/kaivostoiminta

Jyri Wuorisalo

Asiantuntija
Yrityskehitys, Kehitys- ja kriisiliiketoiminta
jyri.wuorisalo(at)kuopioinnovation.fi

Savonia-ammattikorkeakoulu

Savonia on yksi Suomen suurimmista ja monipuolisimmista ammattikorkeakouluista, jolla on kampuksia kolmella paikkakunnalla: Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Savonia palvelee lähes 6000 opiskelijan lisäksi aktiivisesti ympäröivää elinkeinoelämää, joka mahdollistaa sekä opetuksen että oppimisen työelämäläheisyyden.

Youtube

Flickr